Helsingin saariston ja merialueiden kehitt\u00e4misest\u00e4 vastaava arkkitehti Johanna Backas Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston it\u00e4isest\u00e4 toimistosta totesi, ett\u00e4 Helsingin rantojen avointa ja monipuolista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voitaisiin edist\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaupungin virastojen rakenteita ja toimintaa nykyist\u00e4 joustavammiksi. H\u00e4nen mukaansa rantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n helpottamaan muun muassa valmisteilla olevan yleiskaavan avulla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erilaisten n\u00e4kemysten yhteensovittaminen ja elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen on kuitenkin usein pulmallista. Backas piti kaupunkisuunnittelun l\u00e4hitulevaisuuden tavoitteina meren l\u00e4heisyydest\u00e4 hy\u00f6tyvien yritt\u00e4jien tukemista sek\u00e4 uuden virkistyssaaren k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa Suomenlinnan ja Pihlajasaaren k\u00e4ytt\u00f6paineen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/WP_20140402_002-1024x577.jpg\")
Tekniikan tohtori ja sosiaalidemokraattisen puolueen varakaupunginvaltuutettu Kaarin Taipale jakoi Backaksen n\u00e4kemyksen erilaisten intressiryhmien miellytt\u00e4misen vaikeudesta. H\u00e4n piti ongelmallisina erityisesti yhden asian liikkeit\u00e4, jotka hankaloittavat kaupungin kokonaisvaltaista kehitt\u00e4mist\u00e4. \u201dKaupungista tulee museo, jos mit\u00e4\u00e4n ei muuteta\u201d, Taipale totesi.<\/p>\n\n\n\n
Kolbe huomautti, etteiv\u00e4t kaikki ranta-alueilta ja saarilta toivotut asiat voi toteutua yhdess\u00e4 kaupunginosassa. H\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 kaupunginosayhdistykset jakaisivat viisauttaan esimerkiksi laatimalla kaupungille rinnakkaisen rantojenk\u00e4ytt\u00f6suunnitelman.<\/p>\n\n\n\n Eversti evp., kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja Yleisten t\u00f6iden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen korosti, ett\u00e4 Helsingin saaret tihkuvat historiaa jopa enemm\u00e4n kuin Vironniemi, jolle Helsingin keskusta on rakennettu. Helsingin saaristoa k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia kirjoittanut Nieminen totesi, ettei Helsingist\u00e4 pit\u00e4isi yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 uutta Lontoota tai Berliini\u00e4. \u201dIhmiset tulevat t\u00e4nne luonnon ja meren takia\u201d, h\u00e4n perusteli.<\/p>\n\n\n\n Tutkija, vasemmiston varakaupunginvaltuutettu ja Kivinokka kaikille -kansalaisliikkeen aktiivi Anu Suoranta perusteli Kivinokan kehitt\u00e4mist\u00e4 virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten muun muassa sen vaikutusalueen suuruudella ja hyv\u00e4ll\u00e4 saavutettavuudella. H\u00e4n t\u00e4hdensi, ettei Kivinokka kaikille -liikkeen tavoite ole museoida aluetta, vaan kehitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 kaikkia helsinkil\u00e4isi\u00e4 palveleva virkistysalue, joka tukee osaltaan sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n ja urbaanin kaupunkikulttuurin kehittymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kolbe pyysi keskustelijoita pohtimaan my\u00f6s sit\u00e4, kuinka merellisyys voitaisiin valjastaa nykyist\u00e4 paremmin osaksi Helsingin rakentamista ja imagoa. Suoranta korosti Kivinokan vapaa-ajan m\u00f6keist\u00e4 koostuvan \u201dHobitti-kyl\u00e4n\u201d matkailullista vetovoimaa ja ehdotti sen laajentamista sek\u00e4 kytkemist\u00e4 osaksi Helsinki-br\u00e4ndi\u00e4. My\u00f6s Nieminen korosti, ett\u00e4 Helsingin tulevaisuus on Kivinokan, Vanhankaupunginlahden ja Meri-Rastilan kaltaisissa virkistysalueissa, sill\u00e4 ne auttavat Helsinki\u00e4 erottautumaan muista metropoleista.<\/p>\n\n\n\n Backas toivoi, ett\u00e4 Helsingin virastot jakaisivat resurssejaan ja tekisiv\u00e4t nykyist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n kannatti my\u00f6s yleis\u00f6\u00e4 edustaneen tutkija Mika Rekolan (HY) ajatusta, jonka mukaan aineettomiksi miellettyj\u00e4 arvoja voitaisiin mitata rahassa. \u201dJos rantaviivan arvo m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin rahassa, olisi helpompaa muodostaa k\u00e4sitys esimerkiksi siit\u00e4, mit\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n, jos ranta-alueet myyd\u00e4\u00e4n yksityisille\u201d, Backas totesi.<\/p>\n\n\n\n Taipale yhtyi Rekolan ja Backaksen n\u00e4kemyksiin ranta-alueiden rahallisen arvon m\u00e4\u00e4rittelyn t\u00e4rkeydest\u00e4. H\u00e4n sanoi kuitenkin \u00e4rsyyntyv\u00e4ns\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kaupungeista puhuttaessa kilpailukyky ja matkailuelinkeino nostetaan aina etusijalle pohtimatta sit\u00e4, mit\u00e4 kilpailukyvyll\u00e4 oikeastaan tarkoitetaan. \u201dKilpailukyky on mantra, johon kaikki heijastavat jotakin omaansa\u201d, Taipale totesi. H\u00e4n muistutti, ett\u00e4 vaikka matkailu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kaupungin kehitt\u00e4mist\u00e4 pit\u00e4isi tarkastella my\u00f6s muista n\u00e4k\u00f6kulmista. \u201dTarvitsemme huolellisesti suojeltuja puisto- ja virkistysalueita, mutta meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 keskustella siit\u00e4, ovatko kaikki ryteik\u00f6t t\u00e4llaisia.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kolbe p\u00e4\u00e4tti keskustelun kiitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puhujia sek\u00e4 korostamalla avoimen ja moni\u00e4\u00e4nisen vuoropuhelun merkityst\u00e4. H\u00e4n kannusti osallistujia pohtimaan sit\u00e4, kuinka tutkijoiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta voitaisiin edist\u00e4\u00e4 ja miten tutkimuksesta saataisiin paras hy\u00f6ty irti.<\/p>\n\n\n\n Salla Jokela<\/p>\n\n\n\n 11.4.2014<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 keskustelutilaisuus \u201dKenelle rannat ja saaret? Helsingin kaavoitus valintojen edess\u00e4\u201d ker\u00e4si 2.4.2014 Helsingin yliopiston Tiedekulman t\u00e4yteen kaupungin ranta-alueiden kohtalosta kiinnostunutta yleis\u00f6\u00e4. Keskustelua johti Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe, joka haastoi estradille kokoontuneet asiantuntijat ja vaikuttajat pohtimaan rantarakentamiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 yhdess\u00e4 yleis\u00f6n kanssa. Helsingin saariston ja merialueiden kehitt\u00e4misest\u00e4 vastaava arkkitehti Johanna … <\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/WP_20140402_005-1024x577.jpg\")