![\"\"](\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Luxembourgin-puisto.jpg\")
Toinen kaupunkihistorian n\u00e4k\u00f6kulmaan liittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerta, jonka l\u00f6ysin Klingen esityksen j\u00e4lkeen, on ranskalaisen filosofin ja sosiologin Edgar Morinin (s. 1921) t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 julkaistu \u201dMon Paris, ma m\u00e9moire\u201d. Morin kertoi el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja historiallisista muutoksista Pariisin asuntojensa sijaintien kautta. H\u00e4nen n\u00e4k\u00f6kulmansa ei henkil\u00f6kohtaisuudestaan huolimatta ollut yksityinen vaan vahvasti yhteiskunnallinen. Morinin pariisilaiskaupunginosat kiinnittyiv\u00e4t h\u00e4nen intellektuaalisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheisiin ja h\u00e4nen poliittiseen sitoutumiseensa.<\/p>\n\n\n\n
Morinin Pariisi on kaikkien h\u00e4nen yli yhdeks\u00e4n vuosikymmenens\u00e4 ajan ollut monta. Is\u00e4n siirtolaistausta, Morinin sota-ajan toiminta salaisessa vastarintaliikkeess\u00e4, sodan j\u00e4lkeinen poliittinen aktiivisuus ja Algerian sodan merkitys, tutkimusprojektit, kymmenien kirjojen kirjoittaminen, yhteistoiminta monenlaisten ryhmien ja yksil\u00f6iden kanssa Ranskassa ja muualla \u2013 kaikki kutoutui Morinin Pariisi-kirjassa yhteen h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisten valintojensa ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kanssa. Morin k\u00e4sitteli my\u00f6s omien kaupunginosiensa uusiutumista rinnan ranskalaisen yhteiskunnan rakenteellisten muutosten kanssa. Kokonaiskuva Morinista oli samalla kaleidoskooppimaisen monipuolinen kuva modernin Pariisin historiasta ja nykyisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Matti Klingen Helsinki muistutti enemm\u00e4n Edgar Morinin Pariisia kuin Henrik Tikkasen Helsinki\u00e4. Kotikaupunki ei Klingelle eik\u00e4 Morinille ollut ensisijassa yksityinen kokemus. Kumpikin kuvasi omaa kaupunkiaan niiden yhteis\u00f6jen kautta, joihin oli eri aikoina kuulunut. Kotitalo ja kotikatu olivat kiintopisteit\u00e4, joiden ymp\u00e4rille rakentuivat lukuisien muiden paikkojen verkostot, jokaiselle yhteis\u00f6lle omanlaisensa, lopulta kenties koko kaupunki. Kouluik\u00e4isen verkostossa kotikaupunki oli toisenlainen kuin nuoren parin verkostossa my\u00f6hemmin, ja molemmat erosivat emeritusprofessorin kotikaupungista. Jotkut paikat olivat silti my\u00f6s samoja.<\/p>\n\n\n\n
Omaksi kaupungiksi kotikaupunki kasvaa, kun eri yhteis\u00f6jen kautta muodostuneet verkostot kutoutuvat yh\u00e4 kiinte\u00e4mmin yhteen. Alkujaan erillisist\u00e4 verkostoista rakentuu v\u00e4hitellen, pitk\u00e4n ajan kuluessa, oma ainutkertainen kokonaisuus. Edgar Morinin mukaan h\u00e4nen nykyinen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 Montparnassen ja Luxembourgin puiston tuntumassa on tiivistym\u00e4 h\u00e4nen omasta Pariisistaan, el\u00e4m\u00e4nilon ja tulevaisuususkon vahvistus. Oma kaupunki on osa kaupunkilaisen identiteetti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
22.6.2014<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mik\u00e4 tekee kotikaupungista oman kaupungin? T\u00e4n\u00e4 vuonna on 80-vuotista toimintaansa juhlivan Helsinki-Seuran teemana ollut \u201dMeid\u00e4n Helsinki\u201d. Toukokuussa Matti Klinge, helsinkil\u00e4inen, humanisti ja kaupunkihistorian tutkimuksen edist\u00e4j\u00e4, puhui Helsinki-Seuran tilaisuudessa omasta Helsingist\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kertoi kortteleista ja taloista, joissa oli eri ik\u00e4isen\u00e4 asunut, ja sijoitti n\u00e4in omia el\u00e4m\u00e4nvaiheitaan Helsingin kartalle. T\u00e4m\u00e4 toi mieleeni Henrik Tikkasen (1924\u20131984) osoitetrilogiaksi kutsutun … <\/p>\n