{"id":146,"date":"2014-12-28T17:22:00","date_gmt":"2014-12-28T15:22:00","guid":{"rendered":"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/?p=146"},"modified":"2021-04-09T12:16:03","modified_gmt":"2021-04-09T09:16:03","slug":"12-2014-guggenheim-saation-huvimaja-meren-rannalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/2014\/12\/28\/12-2014-guggenheim-saation-huvimaja-meren-rannalla\/","title":{"rendered":"12\/2014: Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n huvimaja meren rannalla"},"content":{"rendered":"

Helsingin Etel\u00e4satamaanko pit\u00e4isi rakentaa uusi br\u00e4nditaidemuseo Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle?<\/p>\n\n\n\n

Taidemuseoiden ja konserttitalojen rakentaminen veden partaalle tuli uudelleen muotiin arkkitehtuurissa 2000-luvun alussa. Vanhempia moderneja malleja ovat Sydneyn oopperatalo, Lontoon Royal Festival Hall ja Alvar Aallon T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden rantaan visioima julkisten rakennusten sarja. Uudempia esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy muun muassa Bilbaosta, K\u00f6\u00f6penhaminasta ja Oslosta.<\/p>\n\n\n\n

Realiteetit her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4. Meren \u00e4\u00e4reen rakentaminen on teknisesti vaativaa ja kallista. Etel\u00e4satamassa merenpinnan nousu metrill\u00e4, niin kuin tapahtui tammikuussa 2005, aiheuttaa vakavia ongelmia. Jos ilmaston l\u00e4mpeneminen otetaan l\u00e4ht\u00f6kohdaksi, paikka on mahdoton taidemuseon uudisrakentamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Foto R. Roletschek 2007 \/ Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rakennuksen funktio sopeutuu huonosti paikan henkeen. Kuvataidemuseot edellytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 suojaa suoralta auringolta ja niukasti aukotettuja ulkoseini\u00e4. Etel\u00e4sataman tontilla umpinainen museorakennus merkitsisi sit\u00e4, ett\u00e4 toiminnot eiv\u00e4t n\u00e4y ohikulkijoille. Rakennuksen esineellisyys, suuri koko ja mittakaavattomuus korostuisivat.<\/p>\n\n\n\n

Kiasma ja Musiikkitalo ovat t\u00e4st\u00e4 malliesimerkkej\u00e4, kuin j\u00e4ttil\u00e4isten huvimajoja tai valtavia veistoksia. N\u00e4iden rakennusten merkityst\u00e4 kaupunkilaisille voi verrata esimerkiksi Lasipalatsiin, jonka mittakaava sopeutuu ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja toiminnat avautuvat talon kaikilla sivuilla osaksi urbaania el\u00e4m\u00e4\u00e4. Sydneyn ja Oslon Oopperatalojen veistoksellisuus voi olla tyylik\u00e4st\u00e4 kuvissa, mutta toimintojen yhteydet ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kaupunkiin j\u00e4\u00e4v\u00e4t hatariksi.<\/p>\n\n\n\n

Monet tunnetut museo- ja konserttitalot on rakennettu entisille satama- tai teollisuusalueille. Sydneyn oopperatalo sijaitsee entisen raitiovaunuvarikon paikalla, Lontoon Royal Festival Hall vanhalla teollisuustontilla, Bilbaon taidemuseo sek\u00e4 Oslon ja K\u00f6\u00f6penhaminan oopperatalot satama-alueella. Uudisrakennuksia k\u00e4ytettiin keinona korvata rumana pidetty\u00e4 teollista kaupunkikuvaa ja houkutella uudenlaisia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sijoitustuottoja havittelevan yrityksen kannalta Etel\u00e4sataman l\u00e4nsireuna on etu. Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 arvelee kilpailuprosessilla saavuttavansa my\u00f6t\u00e4mielt\u00e4 \u201darkkitehtuurikilpailujen luvatussa maassa\u201d. Tontti on kuitenkin taidemuseon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sopimaton, eik\u00e4 hankkeen rahoitusta koskeva suunnitelma kest\u00e4 kriittist\u00e4 arviointia. Kaupungin p\u00e4\u00e4t\u00f6s tarjota tontti arkkitehtuurikilpailua varten oli vastuuton.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkilaisten ja Helsingin kaupunkikuvan kannalta s\u00e4\u00e4ti\u00f6n taidemuseolle sopiva paikka l\u00f6ytyisi J\u00e4tk\u00e4saaressa tai Hernesaaressa, joiden menneisyys vertautuu edell\u00e4 mainitsemieni tunnettujen kulttuurirakennusten varhaisempiin vaiheisiin. Aikaisemmin Etel\u00e4rannan ja Laivasillankadun rantakaistaleella on ollut satamarakennuksia ja viel\u00e4 1930-luvulla laivatelakka, mutta p\u00e4invastoin kuin mainitsemissani kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kohteissa, tonttia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kaupunkimaisema ei kuitenkaan ole teollinen vaan osa Helsingin arvokasta, herk\u00e4sti haavoittuvaa historiallista keskustaa.<\/p>\n\n\n\n

Suuret, veistosmaiset ja julkisivuiltaan mittakaavatonta arkkitehtuuria edustavat rakennukset, jotka ovat irrallaan ymp\u00e4r\u00f6ivien kortteleiden hienojakoisesta kaupunkirakenteesta, eiv\u00e4t ole mahdollisia empirekeskustan tuntumassa ja samassa visuaalisessa kokonaisuudessa ilman ett\u00e4 Helsingin ikoninen n\u00e4kym\u00e4 vaarantuu.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ei n\u00e4yt\u00e4 arvostavan p\u00e4\u00e4kaupunkimme aikakerrostumia, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 varjella niiden arvoja ja merkityksi\u00e4. Helsingin historiallista kaupunkimaisemaa meill\u00e4 ei ole varaa menett\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

28.12.2014<\/p>\n\n\n\n

Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n

*Kirjoitus on kirjoitettu ennen tietoa Guggenheim-kilpailun kuudesta finalistista ja julkaistu joulukuussa 2014 ilmestyneess\u00e4 Arkkitehti-lehdess\u00e4 6 \/ 2014.<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Etel\u00e4satamaanko pit\u00e4isi rakentaa uusi br\u00e4nditaidemuseo Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle? Taidemuseoiden ja konserttitalojen rakentaminen veden partaalle tuli uudelleen muotiin arkkitehtuurissa 2000-luvun alussa. Vanhempia moderneja malleja ovat Sydneyn oopperatalo, Lontoon Royal Festival Hall ja Alvar Aallon T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden rantaan visioima julkisten rakennusten sarja. Uudempia esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy muun muassa Bilbaosta, K\u00f6\u00f6penhaminasta ja Oslosta. Realiteetit her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4. Meren \u00e4\u00e4reen rakentaminen on teknisesti … <\/p>\n

Continue reading ”12\/2014: Guggenheim-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n huvimaja meren rannalla”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":""},"categories":[8,5],"tags":[6],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":149,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaupunkitutkimuksenseura.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}