Senaatti-kiinteist\u00f6jen historiakirjan viitekehys on ep\u00e4selv\u00e4. Onko kyse valtionhallinnon historiasta, yrityshistoriasta vai rakentamisen historiasta?<\/p>\n\n\n\n
Valtionhallinnon historiana teosta voi pit\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kannalta, ett\u00e4 kirjan aikaj\u00e4nteest\u00e4 valtaosa, 188 vuotta, koskee valtion rakennustointa, sen rahoitusta, organisaatiota ja henkil\u00f6kuntaa. Vuonna 1811 perustetun Intendentinkonttorin toimintaa jatkoi vuodesta 1865 Yleisten rakennusten ylihallitus ja edelleen 1936 Rakennushallitus, josta 1995 tehtiin Valtion kiinteist\u00f6laitos-niminen tulosohjattu keskusvirasto. Se muutettiin liikelaitokseksi 1999 ja sai 2001 nimekseen Senaatti-kiinteist\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n Yrityshistoriaksi kirjan tekee ty\u00f6n tilaaja, joka sen avulla juhlisti kaksitoistavuotista (1999\u20132011) liiketoimintaansa. Kirjaan liitetyll\u00e4 rakennushallinnon historialla Senaatti-kiinteist\u00f6t halusi saada kokemuksen ja perinteiden patinaa, josta hyvin nuorelle liikelaitokselle ei ole ehtinyt kerty\u00e4 mainittavasti n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4. Historiakirja on elinkeinoel\u00e4m\u00e4n piiriss\u00e4 ollut tavallinen keino kohentaa yrityskuvaa.<\/p>\n\n\n\n Rakentamisen historiana kirja painottuu valtion rakennuttamisen edellytyksiin ja muotoihin. Aikajaksoina ovat hallinnolliset vaiheet. Rakennusteht\u00e4vi\u00e4 eri aikajaksoina esitell\u00e4\u00e4n luettelomaisesti muutamaa tarkemmin k\u00e4sitelty\u00e4 kohdetta lukuunottamatta, eik\u00e4 valtion rakennustoiminnan suhdetta maan rakentamisen kokonaisuuteen k\u00e4sitell\u00e4. Kuvitusta hallitsevat rakennusten kuvat, valtaosin ilman k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Valtion rakennustoiminnan mieli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Valtio on aina rakentanut saadakseen toimintojensa tarvitsemia tiloja. Ruotsin vallan aikana oli kehitett\u00e4v\u00e4 uusia rakennustyyppej\u00e4 laajenevalle valtionhallinnolle. Helsingin korottaminen p\u00e4\u00e4kaupungiksi 1812 pian sen j\u00e4lkeen kun palo oli tuhonnut kortteleittain kaupungin keskustaa toi edustavuuden aikaisempaa t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi tavoitteeksi. Monumentaalisesta hallintokeskuksesta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan julkisten instituutioiden ilmaisu, konkreettinen ja tunnistettava kiteytym\u00e4 valtiosta. Senaatintori ja sen pietarilaista empirea edustaneet rakennukset osoittivat Suomen kuulumista l\u00e4nsimaiseen kulttuuriperinteeseen ja Ven\u00e4j\u00e4n imperiumiin. Itsen\u00e4istyminen ja sotien j\u00e4lkeinen j\u00e4lleenrakentaminen vahvistivat ajatusta julkisesta rakentamisesta keinona v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suomalaisen identiteetin erityislaatua my\u00f6s kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 puolta julkisesta rakentamisesta ei k\u00e4sitell\u00e4 kirjassa. Sen mukaan valtion rakentamisessa kyse on ollut valtion omistamien kiinteist\u00f6jen hankinnasta ja hoidosta. Kahden vuosisadan aikana ovat mullistuksia rakentamisen hallintoon aiheuttaneet niin teknologian, talouden, kuin tilojen k\u00e4yt\u00f6n uudistukset, mutta kirjassa ne ovat j\u00e4\u00e4neet satunnaisten mainintojen varaan. Kirjoittajan mukaan kuitenkaan t\u00e4n\u00e4 aikana viraston toimenkuvan \u201dperusluonne ei ole muuttunut\u201d (s. 322). Yleistys on mahdollinen vain jos toimenkuva on k\u00e4sitetty ahtaasti teknokraattiseksi. Historiankirjoituksen ulkopuolelle on samalla rajattu valtion rakennushallinnon yhteydet valtion ideaan, kansalaisyhteis\u00f6n toimintoihin ja rakennusperinn\u00f6n merkitykseen kansallisen identiteetin muodostamisessa.<\/p>\n\n\n\n Liikelaitoksen perustaminen merkitsi ratkaisevaa k\u00e4\u00e4nnetta Suomen rakennushallinnon historiassa. Poliittisena esikuvana valtion omaisuuden yksityist\u00e4miseksi ja virastojen muuttamiseksi liikelaitoksiksi oli Britannian Margaret Thatcherin hallitus. Se yksityisti 1980-luvulta alkaen yli 50 valtion omistamaa yhti\u00f6t\u00e4 ja laitosta erityisesti liikenteen ja energiahuollon piirist\u00e4. Perusteluissaan Thatcherin hallitus painotti taloudellista tuottavuutta, mutta yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sille oli poliittinen linjan muutos valtion ohjaamista laitoksista yksityisyrityksiksi.<\/p>\n\n\n\n Yksityist\u00e4mispolitiikasta otettiin mallia my\u00f6s Suomessa. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen merkitsi p\u00e4iv\u00e4kirjaansa 1993 taistelevansa Valtioneuvostossa kiinteist\u00f6laitoksen perustamiseksi. Se onnistui: liikelaitos syntyi.<\/p>\n\n\n\n Uuden yksik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 oli selke\u00e4, sen oli toimittava liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Sille asetettiin my\u00f6s taloudellisia tulostavoitteita. Muita toimintaperiaatteita ei Senaatti-kiinteist\u00f6j\u00e4 varten r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyss\u00e4 laissa mainita. Ei siis teht\u00e4v\u00e4\u00e4, jonka mukaan laitoksen pit\u00e4isi tukea Suomen kansainv\u00e4list\u00e4 identiteetti\u00e4, turvata rakennetun kulttuuriperinn\u00f6n jatkuvuutta tai s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 julkisten rakennusten yhteis\u00f6llisi\u00e4 merkityksi\u00e4 kaupunkikuvassa, puhumattakaan toimimisesta laadukkaan rakennustavan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 ja yhteiskunnan kokonaishy\u00f6dyn edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. N\u00e4m\u00e4 periaatteet olivat kuuluneet lakkautetun Rakennushallituksen tavoitteisiin.<\/p>\n\n\n\n Yrityshistorian rajoitukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Reunaehdoiltaan yrityshistoria poikkeaa ratkaisevasti valtionhallinnon historiankirjoituksesta. Jo asiakirjojen luonteessa on eroja. Valtionhallinnon asiakirjat ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti julkisia ja saatavissa julkisissa arkistoissa. Yrityksen asiakirjat sit\u00e4 vastoin ovat yksityisi\u00e4, l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti salassa pidett\u00e4vi\u00e4. Yrityksen vallassa on rajata, mitk\u00e4 dokumentit tutkija saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Senaatti-kiinteist\u00f6t -kirjan k\u00e4sittelem\u00e4n yhteis\u00f6n dokumenteista vain osa on julkista aineistoa.<\/p>\n\n\n\n Ammattihistorioitsijan valitseminen ty\u00f6n tekij\u00e4ksi on tilaajalle ja Senaatti-kiinteist\u00f6jen historiakirjalle ansioksi. Viitej\u00e4rjestelm\u00e4, l\u00e4hdeluettelo ja tekstiin liittyv\u00e4t taulukot kertovat tieteellisest\u00e4 tutkimuksesta. Tarkempi lukeminen osoittaa l\u00e4hdeviitteisiin sis\u00e4ltyv\u00e4n laajasti matrikkelityyppist\u00e4 aineistoa, jonka esitt\u00e4minen erillisen\u00e4 liitteen\u00e4 olisi osoittanut selvemmin teoksen varsinaisen l\u00e4hdeperustan ja painotukset. L\u00e4hdekirjallisuudesta noin 40 % on matrikkelil\u00e4hteit\u00e4. Muista teksteist\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ovat olleet ennen vuotta 1960 koskevalta ajanjaksolta Suomen Rakennushallinto 1811\u20131961 \u2013teoksen kirjoitukset sek\u00e4 1990-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ulottuvalta ajanjaksolta Arkkitehti-lehti ja vastaavat, l\u00e4hinn\u00e4 arkkitehtien omien suunnitelmiensa esittelyihin perustuvat julkaisut, mit\u00e4 voi arvostella l\u00e4hdepohjan yksipuolisuudesta ja l\u00e4hdekritiikin puuttumisesta. L\u00e4hdeaineistoa on toki saatu Rakennushallinnon omista arkistoista.<\/p>\n\n\n\n Ulkoasu kertoo tavoitellusta kohdeyleis\u00f6st\u00e4. Juhlakirjassa on suuria moniv\u00e4rikuvia, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 taitto, paksu kiilt\u00e4v\u00e4 painopaperi ja viimeistelty painoty\u00f6. Valtioneuvoston linnan pitk\u00e4st\u00e4, 1970-luvulta 1990-luvulle kest\u00e4neen korjaushankkeen urakoista vastanneiden rakennusliikkeiden ja liikelaitosvaiheen eri hankkeiden arkkitehtuuritoimistojen (mutta ei rakennusurakoitsijoiden) nime\u00e4minen on yritysyhteisty\u00f6n mainosta, jonka paikka ei ole historian tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n Yrityshistorioiden osoitteina ovat my\u00f6s yrityksen tulokseen vaikuttavat asiakkaat, sijoittajat ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jist\u00e4 koostuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Historiankirjoitus voi vahvistaa yrityksen merkityksi\u00e4, mutta se voi my\u00f6s vahingoittaa liiketoimintaa. T\u00e4m\u00e4n est\u00e4miseksi yrityksen (ja sen nykyisen yritysjohdon) intressiss\u00e4 on kontrolloida niin tutkijan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n annettavia dokumentteja kuin h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 tulosten julkistamista. J\u00e4nnitteist\u00e4 historiantutkijan ja tilaajan v\u00e4lill\u00e4 voi lehdist\u00e4 lukea tilaajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4 olla julkistamatta valmistunutta yrityshistoriaa. Ulkopuolisten on vaikea arvioida rajoitteiden vaikutuksia. Senaatti-kiinteist\u00f6jen historiakirjan osalta jotain voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kriitiikitt\u00f6myydest\u00e4 koskien erityisesti sen liikelaitosvaihetta.<\/p>\n\n\n\n Yhteiskuntahistorian n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n\n\n\n Liikelaitoksen perustamisessa oli kyse yhteiskunnallisen muutoksen nivelkohdasta. Sen yhteydet eiv\u00e4t rajoittuneet valtion rakennustoimintaan. Ne liittyiv\u00e4t oleellisesti 1990-luvulla Suomessa vahvistuneeseen yleisemp\u00e4\u00e4n poliittiseen tavoitteeseen muuttaa julkinen rakennustoiminta periaatteiltaan l\u00e4hemm\u00e4ksi yksityisen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimintamuotoja. Liikelaitostaminen oli sen yksi, mutta ei ainoa versio. Se n\u00e4kyi my\u00f6s kaupunkien hallinnossa. Kun Helsinki 1990-luvulla muutti vuosisadan alusta sovelletun linjauksensa olla luovuttamatta kaupungin omistamaa rakennusmaata muuta kuin vuokra- tai maanvaihtosopimuksin ja ryhtyi ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tonttien myyntituloja, se luovutti samalla valtaansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulevina vuosikymmenin\u00e4. Senaatti-kiinteist\u00f6jen liikelaitosmuoto kaventaa valtion ja kansalaisten valtaa.<\/p>\n\n\n\n Senaatti-kiinteist\u00f6jen yhteiskunnallisia vaikutuksia kirjassa ei k\u00e4sitell\u00e4. Esimerkiksi kaupunkirakentamiselle ja yliopistojen toiminnalle liikelaitostamisella on kuitenkin ollut valtava merkitys. Entisten kasarmialueiden uudet k\u00e4yt\u00f6t ovat muuttaneet kaupunkien toiminnallista rakennetta. Yliopistorakentamisessa Senaatti-kiinteist\u00f6ill\u00e4 on kaksoisrooli: asiantuntijalaitoksena se voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 omistamiensa kiinteist\u00f6jen uudistustarpeen ja tuottotavoite antaa sille velvoitteen uudistaa kiinteist\u00f6j\u00e4\u00e4n tulojen maksimoimiseksi. T\u00e4m\u00e4n seurauksena liikelaitos on voinut uudistaa yliopistojen tiloja etuajassa ja korkean standardin mukaan ja peri\u00e4 sen j\u00e4lkeen korkeampaa markkinavuokraa, mik\u00e4 on johtanut yliopistojen vuokramenojen osuuden kasvamiseen ja pienent\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti mm. opetukseen k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 varoja, kuten tied\u00e4n tapahtuneen useammassa yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n Tilojen rakentaminen voi liikelaitokselle olla tuloksen kannalta perusteltua, mutta ovatko yliviritetyt tilat Suomen tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin korkeatasoinen ja monialainen yliopisto-opetus? Senaatti-kiinteist\u00f6jen intressiss\u00e4 on my\u00f6s ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kuntaansa mm. hankevalmistelulla silloinkin kun hitaampi uudistusvauhti voisi olla yliopistojen vaikeassa taloustilanteessa j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4. Yhteiskunnalliset arviot liikelaitosmallin laajemmista vaikutuksista, my\u00f6s historiallisesti, odottavat tutkijoitaan.<\/p>\n\n\n\n Historian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Historioitsijat kuvaavat ja analysoivat menneisyytt\u00e4 koskevia j\u00e4lki\u00e4 ja muodostavat niiden avulla tulkintoja tulevaisuuden ohjaamista varten. Kansallisia historioita ovat niin kansalaiset kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4tkin eri aikoina k\u00e4ytt\u00e4neet \u2013 ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4neet \u2013 v\u00e4linein\u00e4 milloin kansallisten etujen puolustamiseen, milloin rajatumpien yhteis\u00f6jen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Historian tutkimuksen perinne, jonka mukaan jokainen aika kirjoittaa historiaa uudelleen, on antanut vahvan pohjan arvioida yh\u00e4 uudelleen aikaisempia historioita uusien tutkimuskysymysten, dokumenttien ja menetelmien avulla. Siin\u00e4 miss\u00e4 kansallisen historiankirjoituksen tavoitteena on syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys yhteiskunnasta ja sen muutosprosesseista, ovat yrityshistorioiden tavoitteet yleens\u00e4 rajoittuneet yrityksen omiin v\u00e4litt\u00f6miin taloudellisiin ja organisatorisiin intresseihin.<\/p>\n\n\n\n Senaatti-kiinteist\u00f6jen tavoitteena on kirjan avulla kuvata oman toimintansa onnistumista. Kirjan alaotsikoksi valittu muoto \u201dSenaatti-kiinteist\u00f6jen historia 1811\u20132011\u201d, jossa kaksitoistavuotiaalle tilaajayhteis\u00f6lle on luotu kahden vuosisadan pituinen menneisyys, on harhaanjohtava. Valtion rakennushallinnon historian pitk\u00e4 kaari vuodesta 1811 oli 1990-luvulle saakka toisenlaisen yhteis\u00f6n ja toisenlaisten toimintatapojen aikaa. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 historiaa eli liimaamalla valtion rakennushallinnon pitk\u00e4 historia oman lyhyen toiminta-aikansa jatkeeksi, Senaatti-kiinteist\u00f6t on pyrkinyt legitimoimaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja vahvistamaan imagoaan. Historiaa on k\u00e4ytetty kiillottamaan yrityskuvaa.<\/p>\n\n\n\n Kokonaisuutena Jari Hanskin kirjoittama kirja on tutustumisen arvoinen. Ep\u00e4tasaisuudestaan huolimatta kirja valottaa monipuolisesti julkista rakennustoimintaa ja kaupunkien merkkirakennusten taustoja eri aikoina. Valtion rakennushallinnon historian kautta avautuu uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia suomalaisen yhteiskunnan vaiheisiin.<\/p>\n\n\n\n 12.7.2016<\/p>\n\n\n\n Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n Jari Hanski: Hy\u00f6dyllist\u00e4 ja kaunistavaa. Senaatti-kiinteist\u00f6jen historia 1811\u20132011<\/em>. Helsinki, 2011. 371 s., kuv.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keille ja miksi historiaa kirjoitetaan? Kuka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 historiaa ja mihin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n historiankirjoittajia tarvitaan? Senaatti-kiinteist\u00f6t -liikelaitoksen vuonna 2011 julkaistulla, VTT Jari Hanskin kirjoittamalla historialla on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Se antaa ajattelun aihetta arvioitaessa niit\u00e4 taas kerran ajankohtaisia poliittisia tavoitteita, joiden mukaan olisi parempi myyd\u00e4 valtion omistamia yrityksi\u00e4 ja laitoksia kuin hoitaa niit\u00e4 yhteisesti. Historiankirjoituksen kontekstit Senaatti-kiinteist\u00f6jen historiakirjan viitekehys … <\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/uusi.kaupunkitutkimuksenseura.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Historian-kaytto_01.jpg\")