Kiinteist\u00f6virasto on ilmoittanut taas kerran, ett\u00e4 T\u00f6\u00f6l\u00f6n tavara-asemasta j\u00e4ljell\u00e4 oleva makasiinikatkelma on h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4 tarpeettomana ja haitallisena. T\u00e4n\u00e4 vuonna virasto perusteli kantaansa raunioiden myrkyllisyydell\u00e4 ja sill\u00e4, ett\u00e4 makasiinit \u201dovat hankaloittaneet T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden suunnittelua l\u00e4hes 20 vuotta\u201d. Arkkitehti kertoi luoneensa h\u00e4nelt\u00e4 tilatun teoksen, tiilisen kuopan, raunion (!) muistomerkiksi.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin Sanomien jutun (22.4.) mukaan rauniot \u201daiotaan raivata pois\u201d, mik\u00e4 ei vastaa todellisuutta niin kauan kuin rakennusj\u00e4\u00e4nne on suojeltu. P\u00e4\u00e4kirjoitustoimittaja (HS 23.4.) oletti raunioiden puolustajien unohtaneen, ett\u00e4 kyse oli rakennuksissa olleen kansalaistoiminnan puolustamisesta.<\/p>\n\n\n\n
Emme ole unohtaneet, mist\u00e4 T\u00f6\u00f6l\u00f6n tavara-aseman makasiinin raunioissa on kyse. Rakennukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa Helsingin ja Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen historiaa.<\/p>\n\n\n\n
Tavara-asema oli keskeinen osa kuljetusketjua Suomen suurimmasta tuontitavaran satamasta, Etel\u00e4satamasta, maan muihin osiin. Tuontitavaroihin kuului niin koneita, instrumentteja kuin ylellisyystavaroitakin.<\/p>\n\n\n\n
Tuonti liitti Suomen osaksi Euroopan talouden ja tekniikan historiaa ja kansallisvaltioiden rakentamista. Konttikuljetusten yleistytty\u00e4 merirahdissa 1970-luvulla seuraukset n\u00e4kyiv\u00e4t monissa Euroopan kaupungeissa, joissa entisist\u00e4 rautatie- ja satama-alueista on luotu uudenlaisia kaupunkimilj\u00f6it\u00e4. Historian l\u00e4sn\u00e4olo antaa alueelle identiteetin. Ilman makasiinin rauniota T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden alue voisi olla miss\u00e4 tahansa.<\/p>\n\n\n\n
Makasiinin rauniot tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Kansalaistoiminta oli paikan loppuvaihe. S\u00e4ilytt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rakennusten kaupunkihistoriallisten merkitysten suojelemiseksi. Keksittyjen tarinoiden kuten Helsingin keskustakirjaston sivistykseen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti viittaavan Oodi-nimen sijasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa todellisesta menneisyydest\u00e4. Makasiinin rauniot ovat aitoa kaupunkihistoriaa.<\/p>\n\n\n\n
Makasiinikatkelma vahvistaa kuvaa Suomesta modernina eurooppalaisena maana, joka ei unohda historiaansa vaan arvostaa sit\u00e4 osana tulevaisuuden rakentamista.<\/p>\n\n\n\n
22.5.2017<\/p>\n\n\n\n
Anja Kervanto Nevanlinna<\/p>\n\n\n\n
Kirjoitus on hieman tiivistettyn\u00e4 julkaistu Helsingin Sanomien Mielipideosastolla 17.5.2017<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kiinteist\u00f6virasto on ilmoittanut taas kerran, ett\u00e4 T\u00f6\u00f6l\u00f6n tavara-asemasta j\u00e4ljell\u00e4 oleva makasiinikatkelma on h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4 tarpeettomana ja haitallisena. T\u00e4n\u00e4 vuonna virasto perusteli kantaansa raunioiden myrkyllisyydell\u00e4 ja sill\u00e4, ett\u00e4 makasiinit \u201dovat hankaloittaneet T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden suunnittelua l\u00e4hes 20 vuotta\u201d. Arkkitehti kertoi luoneensa h\u00e4nelt\u00e4 tilatun teoksen, tiilisen kuopan, raunion (!) muistomerkiksi. Helsingin Sanomien jutun (22.4.) mukaan rauniot \u201daiotaan raivata pois\u201d, mik\u00e4 … <\/p>\n