Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran tarkoituksena on edistää suomalaista monitieteellistä kaupunkitutkimusta, toimia tutkijoiden yhdyssiteenä ja lisätä tietoa kaupunkitutkimuksen merkityksestä. Seura myös osallistuu kaupunkitutkijoiden kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi seura haluaa herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kaupunki- ja aluepolitiikasta, kaupunkien kehityksestä, ja urbaanista kulttuurista. Seura järjestää tutkijatapaamisia, konferensseja ja keskustelutilaisuuksia. Keskeinen keskustelun foorumi ovat vuosittain järjestettävät Kaupunkitutkimuksen päivät.

Det finländska föreningen för stadsforskning vill befrämja multidisciplinär urban forskning i Finland, utgöra en förenande länk mellan forskare och öka medvetandet om stadsforskningens betydelse. Sällskapet deltar i stadsforskarnas internationella samarbete. Ytterligare vill föreningen bidra till en bredare, samhällelig diskussion om stads- och regionalpolitik, urban utveckling och kultur. Föreningen anordnar forskarmöten, konferenser och diskussionstillfällen. Ett centralt diskussionsforum är de årligen återkommande Stadsforskningsdagarna.

The principal aim of the Finnish Society for Urban Studies is to promote interdisciplinary urban research, function as an academic forum for scholars, increase appreciation of urban studies, and actively co-operate internationally in the field. In addition the Society wishes to generate wider discussions on urban and regional policies, on the development of cities, and on urban culture in Finland. The Society organizes symposia, conferences and public discussions, the most important of which is Kaupunkitutkimuksen päivät (Issues of Urban Research Today) organised yearly.

Anja Kervanto Nevanlinna

Makasiinin rauniot ovat aitoa kaupunkihistoriaa

 

Kuukauden kaupunkitutkimuskolumnissa on luettavissa tohtorikoulutettava Terhi Eskon kirjoittama kolumni Helsingin Sanomissa vuosina 1995–2013 käydystä segregaatiokeskustelusta. 


Liittyminen Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran jäseneksi kannattaa! Seura tarjoaa jäsenilleen monitieteisen foorumin keskustella kaupunkiin liittyvästä tutkimuksesta sekä mm. alennetun osallistumismaksun jokavuotisille Kaupunkitutkimuksen päiville.


Oletko jo maksanut vuoden 2016 jäsenmaksusi? Jos et, nyt on hyvä hetki!



Kiinteistövirasto on ilmoittanut taas kerran, että Töölön tavara-asemasta jäljellä oleva makasiinikatkelma on hävitettävä tarpeettomana ja haitallisena. Tänä vuonna virasto perusteli kantaansa raunioiden myrkyllisyydellä ja sillä, että makasiinit ”ovat hankaloittaneet Töölönlahden suunnittelua lähes 20 vuotta”. Arkkitehti kertoi luoneensa häneltä tilatun teoksen, tiilisen kuopan, raunion (!) muistomerkiksi.

Helsingin Sanomien jutun (22.4.) mukaan rauniot ”aiotaan raivata pois”, mikä ei vastaa todellisuutta niin kauan kuin rakennusjäänne on suojeltu. Pääkirjoitustoimittaja (HS 23.4.) oletti raunioiden puolustajien unohtaneen, että kyse oli rakennuksissa olleen kansalaistoiminnan puolustamisesta.

Emme ole unohtaneet, mistä Töölön tavara-aseman makasiinin raunioissa on kyse. Rakennukset ovat merkittävä osa Helsingin ja Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen historiaa.

Tavara-asema oli keskeinen osa kuljetusketjua Suomen suurimmasta tuontitavaran satamasta, Eteläsatamasta, maan muihin osiin. Tuontitavaroihin kuului niin koneita, instrumentteja kuin ylellisyystavaroitakin.

Tuonti liitti Suomen osaksi Euroopan talouden ja tekniikan historiaa ja kansallisvaltioiden rakentamista. Konttikuljetusten yleistyttyä merirahdissa 1970-luvulla seuraukset näkyivät monissa Euroopan kaupungeissa, joissa entisistä rautatie- ja satama-alueista on luotu uudenlaisia kaupunkimiljöitä. Historian läsnäolo antaa alueelle identiteetin. Ilman makasiinin rauniota Töölönlahden alue voisi olla missä tahansa.

Makasiinin rauniot tulee säilyttää. Kansalaistoiminta oli paikan loppuvaihe. Säilyttäminen on tärkeää rakennusten kaupunkihistoriallisten merkitysten suojelemiseksi. Keksittyjen tarinoiden kuten Helsingin keskustakirjaston sivistykseen epämääräisesti viittaavan Oodi-nimen sijasta on tärkeää kertoa todellisesta menneisyydestä. Makasiinin rauniot ovat aitoa kaupunkihistoriaa.

Makasiinikatkelma vahvistaa kuvaa Suomesta modernina eurooppalaisena maana, joka ei unohda historiaansa vaan arvostaa sitä osana tulevaisuuden rakentamista.

22.5.2017

Anja Kervanto Nevanlinna

Kirjoitus on hieman tiivistettynä julkaistu Helsingin Sanomien Mielipideosastolla 17.5.2017.