Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran tarkoituksena on edistää suomalaista monitieteellistä kaupunkitutkimusta, toimia tutkijoiden yhdyssiteenä ja lisätä tietoa kaupunkitutkimuksen merkityksestä. Seura myös osallistuu kaupunkitutkijoiden kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi seura haluaa herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kaupunki- ja aluepolitiikasta, kaupunkien kehityksestä, ja urbaanista kulttuurista. Seura järjestää tutkijatapaamisia, konferensseja ja keskustelutilaisuuksia. Keskeinen keskustelun foorumi ovat vuosittain järjestettävät Kaupunkitutkimuksen päivät.

Det finländska föreningen för stadsforskning vill befrämja multidisciplinär urban forskning i Finland, utgöra en förenande länk mellan forskare och öka medvetandet om stadsforskningens betydelse. Sällskapet deltar i stadsforskarnas internationella samarbete. Ytterligare vill föreningen bidra till en bredare, samhällelig diskussion om stads- och regionalpolitik, urban utveckling och kultur. Föreningen anordnar forskarmöten, konferenser och diskussionstillfällen. Ett centralt diskussionsforum är de årligen återkommande Stadsforskningsdagarna.

The principal aim of the Finnish Society for Urban Studies is to promote interdisciplinary urban research, function as an academic forum for scholars, increase appreciation of urban studies, and actively co-operate internationally in the field. In addition the Society wishes to generate wider discussions on urban and regional policies, on the development of cities, and on urban culture in Finland. The Society organizes symposia, conferences and public discussions, the most important of which is Kaupunkitutkimuksen päivät (Issues of Urban Research Today) organised yearly.

Anja Kervanto Nevanlinna

Arkistoitu

Satavuotias Suomi – kansakunta vailla rakennettua historiaa?

 

Suomen itsenäisyyden juhlavuotta 2017 valmisteleva toimikunta kutsuu kansalaisia juhlaan teemalla ”Suomi 100 yhdessä”. Teemaa esitellään pari minuuttia kestävällä elokuvalla, kolmella kielellä, Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.

Millainen satavuotias Suomi sen mukaan on? Elokuvassa sekoittuvat lyhyet kuvakatkelmat, muutamat väliotsikot ja mekaaninen taustaääni. Kuvissa näkyy eri ikäisiä ihmisiä, tunnusesineitä kanteleesta älypuhelimiin ja maisemaa. Kokonaisuus on mainosmaisen yhdentekevä.

Elokuva ei kerro satavuotiaasta Suomesta kansalaisten yhteisen työn, monien sukupolvien ja aikakerrostumien näkyvinä jälkinä eikä vuosisataisista yhteyksistä eri puolille Eurooppaa.

”Yhdessä” elämme kaupungeissa. Elokuvaan ei ole kuitenkaan mahtunut yhtään kuvaa kaupunkimaisemasta tai elämästä kaupungeissa, vaikka Suomen väestöstä 70% asuu kaupunkimaisesti. Helsingin metropolialueella on 1.2 miljoonaa asukasta. Rakennukset muodostavat suurimman osan, 72%, kansallisvarallisuudestamme.

Kaupungit, niiden korttelit, kadut ja elämäntavat, kantavat meidän historiaamme itsenäisyyttä edeltäneiltä ajoilta nykypäivään saakka. Historian tuntemus on edellytys myös tulevaisuuden rakentamiselle. Juhlavuoden valmistelijoiden satavuotias Suomi on menettänyt muistinsa.

*

Juhlavuoden 2017 teemaa esittelevää elokuvaa on kiinnostavaa verrata äskettäin televisiossa näytettyyn, Ulkoministeriön vuonna 1987 tilaamaan 18 minuutin mainoselokuvaan ”Finland for Adults”. Siinä brittiläinen koomikkopari Mel Smith ja Griff Rhys Jones esittelee Suomea ulkomaalaisille.

Filmi on lähes kolmekymmentävuotta vanha, mutta sen näkökulma on tuoreempi kuin juhlavuoden 2017 valmistelutoimikunnan tuottamalla uudella filmillä.

Ulkoministeriön elokuvassa Jones toistaa toimittajan roolissaan vakiintuneita Suomi-kuvan kliseitä keskiyön auringosta, luonnosta, poroista, hirsimökeista, takaperoisista suomalaisista, saunasta ja vodkasta. Smithin esittämä Joulupukki yrittää koko filmin ajan kumota toimittajaan sitkeästi iskostuneita kuvitelmia. Niiden joukossa on myös toimittajan olettamus Suomen kuulumisesta ”glasnost-maihin”, joissa on kolmen päivän leipäjonot eikä mahdollisuutta ostaa länsimaisia merkkivaatteita.

Joulupukki on filmissä aikaansa seuraava liikemies, joka hyödyntää tottuneesti uusinta teknologiaa: mobiilipuhelinta, helikopteria ja täysautomatisoitua lahjapakettien varastoa. Kuvissa vilahtaa kansainvälisiä Suomi-kuvan viejiä rallitähdistä Finnairiin ja Marimekkoon, mutta kokonaisuutena elokuvan painotus on päähenkilöiden dialogin ja arkisten kuvauspaikkojen puolella. Huumoria ja ironiaa käytetään kaatamaan katsojien ennakkoluuloja. Kliseitä todenmukaisempi mielikuva rakentuu kuin huomaamatta.

Historia on Ulkoministeriön vanhemmassa filmissä läsnä kaupunkimiljöön kerrostuneisuuden kautta. Filmin valmistumisajankohdan uudet innovaatiot sijoittuvat ajalliseen jatkumoon. Senaatintorille kaksikkokin lopulta päätyy, Suomen sydämeen. Filmillä historia luo perustan tulevaisuudelle.

27.4.2015

Anja Kervanto Nevanlinna

Kirjoituksen alkuosa on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 25.4.2015.