Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran tarkoituksena on edistää suomalaista monitieteellistä kaupunkitutkimusta, toimia tutkijoiden yhdyssiteenä ja lisätä tietoa kaupunkitutkimuksen merkityksestä. Seura myös osallistuu kaupunkitutkijoiden kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi seura haluaa herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kaupunki- ja aluepolitiikasta, kaupunkien kehityksestä, ja urbaanista kulttuurista. Seura järjestää tutkijatapaamisia, konferensseja ja keskustelutilaisuuksia. Keskeinen keskustelun foorumi ovat vuosittain järjestettävät Kaupunkitutkimuksen päivät.

Det finländska föreningen för stadsforskning vill befrämja multidisciplinär urban forskning i Finland, utgöra en förenande länk mellan forskare och öka medvetandet om stadsforskningens betydelse. Sällskapet deltar i stadsforskarnas internationella samarbete. Ytterligare vill föreningen bidra till en bredare, samhällelig diskussion om stads- och regionalpolitik, urban utveckling och kultur. Föreningen anordnar forskarmöten, konferenser och diskussionstillfällen. Ett centralt diskussionsforum är de årligen återkommande Stadsforskningsdagarna.

The principal aim of the Finnish Society for Urban Studies is to promote interdisciplinary urban research, function as an academic forum for scholars, increase appreciation of urban studies, and actively co-operate internationally in the field. In addition the Society wishes to generate wider discussions on urban and regional policies, on the development of cities, and on urban culture in Finland. The Society organizes symposia, conferences and public discussions, the most important of which is Kaupunkitutkimuksen päivät (Issues of Urban Research Today) organised yearly.

Puheenjohtajalta

Arkistoitu

Isot G:t, isot A:t ja muita isoja aakkosia

 

Kuuluisalta yhdysvaltalaiselta museoyhtiö Guggenheimilta on tilattu selvitys siitä, millainen uudenlainen taidemuseo voisi sijoittua sen sateenvarjon alla Helsinkiin. Gehry – kuuluisa losangelesilainen arkkitehti Frank Gehry, jonka suunnittelema taidemuseorakennus Espanjan Bilbaoon houkuttelee yhä matkailijoita lähes 14 vuotta avaamisensa jälkeen – on ilmoittautunut halukkaaksi suunnittelemaan Helsingin Guggenheim-museon uudisrakennuksen, josta ei kuitenkaan kannata keskustella, ennen kuin tiedetään, millainen konsepti olisi tulossa. Bilbao-projektin rinnalla pitäisi kyllä arvioida myös Ison G:n Pariisiin suunnittelema American Center -kulttuurikeskus, joka jouduttiin sulkemaan 1996 puolisentoista vuotta avajaisten jälkeen kävijöiden puutteen takia (huolimatta maineikkaasta arkkitehdista!) ja joka avattiin sisätiloiltaan muutettuna vasta 2005 toista tarkoitusta varten Ranskan valtion ostettua sen.

Aalto-yliopisto haluaa keskittää kolme korkeakouluaan samalle kampukselle, Alvar Aallon (todellisen Mega-A:n) suunnittelemaan Espoon Otaniemeen, jossa on suurin Ison A:n kolmesta korkeakoulusta. Jos tavoite toteutuu, Arabianranta ja Helsinki menettävät Taideteollisen myötä kaupunginosan syntyyn innoittaneen instituution. Yhteyksiksi korkeakoulujen välillä eivät Ison A:n johdon mukaan riitä tietoliikenteen tarjoamat verkot eivätkä muut teknis-taloudelliset innovaatiot, joilla Iso A muuten haluaa profiloitua; tarvitaan henkilökohtainen kontaktipinta 25.000 hengen yhteisölle. Miksi Otaniemen laitokset eivät ennen Aalto-yliopiston perustamista olleet tiiviissä yhteistyössä vaikka sijoittuivat kiinni toisiinsa?

Ison G:n selvityksessä lupaavaa on sen kohdentaminen uuden museon toimintaan eikä suomalaisittain tavanmukaisesti uudisrakennukseen. Rakennuksen suunnittelu, uuden tai vanhan, voidaan aloittaa vasta kun tiedetään, millaista konseptia ajetaan. Ja mitä se tulisi maksamaan. Tätä voisi soveltaa Ison A:n päärakennukseenkin.

Toimintakonseptit ovat yksi asia; toisenlaisia kysymyksiä liittyy niiden mahdollisten uudisrakennusten paikkoihin. Helsingin kaupunginjohto on tuonut Aalto-yliopiston päärakennuksen sijoituspaikaksi vaihtoehdon Töölönlahdelta Musiikkitalon ja Sanomatalon tuntumassa. Jos Ison A:n päärakennus tulee Töölönlahdelle, Iso K eli Keskustakirjasto voisi sijoittua Postitaloon. Toivoa siis vielä on. Enso-Gutzeitin (nyt Stora E:n) pääkonttorin vieressä on toinen tyhjä tontti, jota joku on hotellihankkeen jälkeen jo ehtinyt sovittaa Ison G:n museorakennukselle. Voisiko ajatella, että ainakin Katajanokanrannan tontin tilanne jäädytettäisiin still-kuvan tapaan, ehkä jopa pitemmäksi ajaksi, jos se edistää tärkeiden arvojen jatkuvuutta? Eteläsataman "Kirjavaa satamaa" (hanketta, ei elokuvaa) voisi kehitellä siitä riippumatta.

Joidenkin paikkojen merkitys säilyy historian virrassa. Korvaamattomia arvoja ei saa hukata ei-toivottuihin muutoksiin. Ovi on yhä auki paremmille vaihtoehdoille. Kaupungin historiassa on myös sen tulevaisuus; uudistuksissakin se on kaikkein kestävin tie.


Jokakeväisten Kaupunkitutkimuksen päivien teema on tänä vuonna "Kaupungin rajoilla". Ohjelma löytyy sivulta www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net . Päivät järjestetään 5.–6.5. Tampereella. Ilmoittautukaa viimeistään 21.4.

Ja kaupunkitutkimuskolumneja! Ulla Salmela kirjoitti helmikuun kolumnin "Kaupungit luonnon armoilla – vai luonto kaupungin?". Raine Mäntylä kirjoittaa kaupunkisuunnittelun ja -antropologian käytännöistä ja trading zonesta. Sen teemat liittyvät "Planning for people" -symposiumiin, jonka järjestelyihin Seuramme osallistuu. Symposium järjestetään 4.5., Kaupunkitutkimuksen päivien aattona, Helsingissä Tieteiden talolla. Seuraavan kolumnin kirjoittaa Matti Hannikainen.

11.4.2011
Anja Kervanto Nevanlinna